keskiviikko 28. helmikuuta 2018

Nainen sylissään pienoinen ihme


Tämä pikku aarre se on semmoinen poika että. Päivät menee nopeaa yhdessä touhutessa ja pojalla ois kovasti meno päällä. Surku tulee kun ei pääse eteen päin ja lelutki aina karkaa käsistä.
Hurjan nopeasti on aika mennyt, miten se meneekin niin nopeaa?
Juuri kun päästään jonkinlaiseen rytmiin se muuttuu taas. Päikkärit vähentyy tai lisääntyy, syödään useammin tai enemmän ja harvemmin, nukutaan pitempiä öitä sit taas lyhyempiä. Ehkä se aika tulee, kun rytmissä pysytään hieman pitempiä aikoja.
Ennen en osannut arvata, miltä viiden kuukauden ikäiset vauvat näyttävät tai mitä ne osaavat tehdä. Luulin että ne ovat pieniä eivätkä tee juuri mitään, varsinkaan liiku tai ääntele.
Olin selvästi väärässä. Iivo on niin kiinnostunut ympärillä olevista asioista, ettei meinaa aina edes ulos vaunuihin enään asettua nukkuun saati sit pinnasänkyyn. Ruat kiinnostaa, uudet maut ja koostumukset, mitä vanhemmat syö.
Alahammas tekee tuloa ja siitä olemmekin saaneet kuulla jo melko kauan. On jännittävää odotella sen puhkeamista ja alettava peseen sitä.
Vaatteita menee tiuhaa tahtia laatikoiden perukoille kun jäävät pieneksi.
Iivo pyörii lattialla molempiin suuntiin, selällään kulkee omalla tyylillään ja hieroo silmiä kun väsyttää. Kiljumista olemme saaneet tärykalvoille jonkin verran, viikko viikolta tulee jotain uutta.


Leivonnaisreseptit samoihin kansiin

Minulta ei onneksi inspiraatiot lopu kesken, tällä kertaa oon tekemässä reseptikirjaa leivonnaisista. Kokoan kirjaan omia ja lehdistä tai netistä poimittuja ohjeita.
Pikkasen alkoi ittiäkin naurattaa, että mitä nyt taas oon keksiny. Se on selvää, kun jostain innostun sitä ei tajua lopettaa.
Teen kirjaan sillain et koko aukeama on yhdelle reseptille. Toiselle sivulle tulee kuva leivoksesta ja toiselle ohjeet.
Jalat hellänä kun istunut lattialla niitten päällä, silmät sojottaa joka suuntaan ja käjet liimassa. Eipä siinä, ei mulla ainakaan tylsää oo ja hyvähän se on et reseptit on jossain tallessa. :D






Tämä ihana nakukakku on viime elokuulta, toivottavasti pian saan maistaa moista.

tiistai 27. helmikuuta 2018

Kiinteitten kimpussa

Eilen kokkailtiin Iivolle karjalanpataa, peruna-porkkanasosetta ja bataatti-porkkanasosetta pakasteeseen.
Pakasteesta on helppo vain ottaa tarvittavat palat ja lämmittää mikrossa, lisätä hieman maitoa, että tulee kyllin notkeaa.
Mies keksi soseuttaa sauvasekoittimella karjalanpadan, kun oli sen verran jämäkän oloista. Hyvin meni soseeksi lihat ja muut.
Pursottimella kätevästi jääapalamuottiiin nokareet ja pakasteeseen jäätymään.

Mukavaa ja helppoa.





Meidän arki

Meijän arki on vielä joka päivä täysin erinlaista. Yleensä aamuisin mies herää pojan kanssa ensin noin kello 7-8:30 aikaan ja ainakin poika tulee vielä takaisin nukkumaan, kun on saanut aamupalan.
10:30 oon minäkin viimeistään miesväen kans hereillä.
Päivisin leikitään, ulkoillaan, kyläillään ja nukutaan päikkäreitä. Minulta ei oikein onnistu tuo päikkäreitten nukkuminen pojan kans samaan aikaan. Herään koko ajan tai tekisi mieli tehdä omia juttuja tai sitten niitä vähemmän mukavia kotihommia.
Nyt kun Iivo on sen viiden kuukauden on minulle alkanut tulemaan väsymystä, tuntuu ettei sängystä meinaa päästä ylös, mutta hyvin sitä sitten päivän kuitenkin jaksaa.
Aurinko alkaa koko ajan paistamaan enemmän ja sekin piristää päiviä kivasti.

Kiinteitä meillä syödään 2-4 kertaa päivässä ja siihen maidot päälle. Ollaan tehty aika paljon Iivolle ruokia pakasteeseen ja välillä syö myös kaupan soseita.
Virallisia kylpy- ja saunapäiviä meillä ei ainakaa vielä ole, ihan sen vuoksi kun päivät voi heitellä ihan laidasta laitaan. Välillä on virkumpia päiviä ja sit vähemmän. Kahesti viikkoon kylvetettään.
Nukkumaan poika menee 20-21 aikaan, joskus uni ei sit meinaa tulla millään. Öisin herätään 100 kertaa tai sit vain muutama. Vielä on niin heittelevää tää arki.

Meillä minä siivoan enemmän ja mies tekee ruoat ja käyttää koirat lenkillä.
Mies harrastaa yleensä iltaisin harrastuksissaan ja minä hoidan kotikuntosalini kun poika nukkuu, hieman vaihdellen miten itestä tuntuu, et onko päivällä vai illalla. Kahdesti viikkoon oon pyrkinyt kuntoilemaan, ettei tuu pitkiä välejä.
Yleensä mies käy ruokakaupassa töistä tullessaan ja joskus käydään koko porukalla kun on vapaata.

Miehellä kun on viikonloppuvapaita pyrimme ulkoilemaan ja kyläilemään yhdessä.

Näin se arki rullaa kun pelisäännöt on selvät!





Päivät me puuhaillaan leikkimatoilla ja lattialla telmien, välillä poika levähtelee Tiny love cozy rocker napper keinussa tai pinnasängyssä. 
Yhdet päikkärit nukkuu vaunuissa, missä saa parhaat unet.










Iltaisin katsomme miehen kans yleensä vielä telkkaria ja viimeistään kahentoista aikaan kömmitään pehkuun. Iivo yleensä sen huomaa ja haluaa meidän keskelle nukkuun.


Makkaranpaistossa

Aurinkoiseen aamuun herätessä aloimme suunnittella ulkoilureissua. Mietittiin minne mahdollisesti pääsis hyvin vaunujen kans makkaranpaistoon. Pakatiin reppuun kahvia ja matkalta haettiin makkarat. Kaupan pihalla vielä mietimme mihin suuntaan suuntaisimme.
Auton keula kohti Kellon Kiviniemeä, satamassa käytiin erästä paikkaa katsomassa, mutta siellä ei ollut puita ja ei ihan vaunuilla olisi perille päässyt. Toinen pomminvarma paikka oli sit Virpiniemi, joten sinne siis. Siellä ei ollut ketään muita, muutamia hiihtäjiä pinkoi laduille. Varmaan mittarin elohopea vaikutti siihen, sillä se näytti -15.
Notski päälle ja pulkkamäkeen, olihan se hurjaa ihan vain liukurilla. Herkästi ottaa mahanpohjasta, mutta hauskaa oli.
Viima oli purevaa, alle tunnissa oltiin takaisin autolla ja siellä toinen kuppi kuumaa.











sunnuntai 25. helmikuuta 2018

Pojan ruokailusettiä

Iivo pojan astioita, joista sitä tulee ruokailtua. Ristiäislahjaksi hän sai Muumi lastenastiaston, lusikoita, Satumetsä lautasen ja Muumi emalimukeja.
Käytössä on myös minun ja miehen lapsuuden lautaset. Muovilusikoita tietenkin tarvii jo tässä vaiheessa ja perus tuttipulloja.
Kiinteät on kyllä mukavaa vaihtelua pelkkään maidon lämmittämiseen. Niitä voi itse valmistaa ja koko ajan mennään monipuolisempaan ruokavalioon.








Lapsen suunhoitoon löydettiin Baby stylestä hyvä setti, jossa on ihan ikeniin oma silikoninen harja, jolla voi hennosti lapsen oloa parantaa. Mukana on myös kaksi erinlaista harjaa myöhempiä hampaita varten.
Tutinpidike ja lusikat on samasta paikasta.





Tämä ienharja on meillä ollut hyvässä käytössä, kun pojan olo on tuntunut epämukavalta. 

Perjantai shoppailut

Perjantaina kävimme hakemassa pojalle Stokken tripp trapp syöttötuolin, johon meillä oli jo ennestään vauvatuki. Nyt voi mukavasti syödä hieman korkeammalta.
Paluumatkalla piipahdettiin pikaisesti Zeppeliinistä ostamaan syntymäpäivälahjaa Iivon serkkupojalle. Lahja löytyiki nopeasti, joten kerettiin käydä vielä Cubuksella, josta löytyi body ja collegepaita.
Mies oli sopinut, että poika menisi hoitoon mummulle ja me käytäisiin ravintolassa syömässä. Meillä oli jo tiedossa minne menisimme syömään, joten suuntasimme M6 Diningiin. Ollaan molemmat käyty aikaisemminkin kyseisessä ravintolassa ja kokemukset ovat mitä parhaimmat. Valitsin listalta uunilammasta lohkoperunoilla ja mies kunnon burgerin. Ruoka oli täydellistä, suussasulavaa ja iso annos. En jaksanut kovinkaan paljoa syödä vaikka nälkä oli suuri. Otin loput kotiin ja siitä sai syödä vielä kaksi annosta. Hintakaan ei päätä huimaa, yhteensä ruoat maksoivat 31 euroa.
Mahat täynnä suuntasimme Valkeaan ja minulla oli tiedossa, että uusi päiväkirja tulisi tällä reissulla löytää, joten Flying Tiger copenhagen oli oiva valinta.
Sieltä löytyikin heti kaksi kirjaa mukaan, joista toisesta teen varmaan reseptikirjan. Löysimme myös teekannun, geelikyniä, saippuan ja liimapuikon.
Poikkesimme Fiorellaan josta mukaan lähti harmaa haalari, maastokuvioinen paita, huivi ja phone holder.
Ennen pojan hakemista kotiin, kävimme Prismassa ruokaostoksilla. Tuttipulloihin uuet tuttiosat, ruokalappuja ja tutteja ostettiin myös.
Oikein mukava päivä ja Iivolla oli kans mennyt kivasti mummun kans.