keskiviikko 30. toukokuuta 2018

Mökkeilykausi avattu

Viikonloppua olimme viettämässä perheen kesken Oijärven mökillä. Iivo pääsi reilun 8 kuukauden iässä nyt sitten eka kerran mökkeileen. Olihan poika ihmeissään, mutta tosi reippaana. Sängyltä oli mukava nousta hirsiä vasten seisomaan ja tunnustella niitä.

Veden lämmittäminen pesuja varten onnistui uudella laitteellamme, risukeittimellä tosi nopeasti. Myös ruuat lämpesi ja paistui hetkessä. Mainio ostos ja siinä samalla apuna toimi trangian kattila ja paistinpannu.

Saunaa lämmitettiin joka päivä, eli myös lähtöpäivänä oli päästävä kylpemään. Saunaan on hommattu nyt isompi kiuas niin olihan mahtavat löylyt.
Uimassa ei kukaan tohtinut käydä. Lämmintä oli 18-20 astetta, mutta tuuli oli välillä melkoisen reipasta.

Iivolle saatiin kuin saatiinkin kasattua matkapinnis pienen äherryksen kanssa. Siellä nukkui ihan hyvin, mutta viereen oli jossain vaiheessa yötä päästävä niin kuin kotonakin on tapana.

Mahtavaa kun on jo niin vihreää ja lehdet puissa, sääskistä tietoakaan.




















Löysin ison tuohen johon kirjoitin mökkiläisille viestin.

Kesällä jossain vaiheessa uudestaan Oijärvelle. Pikkuhiljaa on alettava laittaan kamppeita jälleen kasaan kun ylihuomenna suuntaamme äitini ja siskon kanssa Syötteelle mökkeileen. Tottakai Iivo-poika mukaan.

Jes, mahtavaa. Kelejäkin luvananu hyviksi!

sunnuntai 13. toukokuuta 2018

Eka äitienpäiväni

”Sinä päivänä kun Luoja teki sinut Hän ei muuta tehnytkään..." Kyllä teki, minusta äidin  Toivottavasti kaikilla äideillä on ollut ihana päivä 


Aamu alkoi kivasti. Mies kävi Iivon kans aamupuurolla ja poika tuli viereeni takas nukkuun. Sillä välin oli mies järkänny pannukakku-täytekakkua. 
Päällä ja sisällä lakkoja ja mustikoita, runsaan kermavaahdon kera. 
Sänkyyn asti sain herkun ja kahvin. 

Pitkän ja hitaan aamun edetessä meillä oli vielä paljon puuhaa ennen kuin menisimme äitiemme luona käymään.

* täytyi kehystää kuvat, jotka meni lahjoiksi
* paketoida ne
* ottaa yhteiskuvat ensimmäisestä äitienpäivästäni

Kun kaikki oli valmista lähettiin äidilleni. Tovi oltiin kylässä ja Iivoa väsytti, nukkumaan ei suostunut. Kakkukahvit ja seurustelua siinä.

Seuraava paikka oli mieheni äidin luona. Oltiin varmoja että pirtti olisi täynnä pojan serkkuja, mutta muut ei olleet vielä käyneet. 
Tilaisuus haltuun ja poika vaunuun nukkuun, ihmeen kaupalla sinne rauhottui. Porukkaa alkoi pikkuhiljaa tuleen ja Iivo heräs nokosilta, taas jaksoi touhuta.

Molemmat mummit olivat innoissaan Iivo-pojan valokuvista ja korteista.

Kolmea eri kakkua saanut tänään syödä, joten meinaan ratketa liitoksista.

Ihana päivä ollut, on tää erikoista.














maanantai 7. toukokuuta 2018

Tukka veks ja Liimanninkoskelle

Lauantaina mieheni oli järjestänyt mulle hiustenleikkauksen veljensä perheen luokse. Olin aivan ällikällä kun selvis et nyt lähtee tukkaa käveleen.
Viime kampaajareissusta onkin vierähtänyt jo reilusti aikaa. Hiuksista lähti ainakin 5 senttiä kuivia pois ja kerrostusta sain kuntoon. Kyllä nyt kelpaa olla.

Lähettiin vielä porukalla Liimanninkoskelle paistaan makkaraa. Aivan mieletön paikka kyllä, mutta meillä oli vähän kiire aikataulu, joten kauaa ei kerennyt paikkaa ihastella. Toisella kertaa tullaan ihan ajan kanssa.

Ihana kosken kohina ja lintujen laulu, mahtavaa!
















Korkeat puut ympäröivät polkuja ja kosken kohina kuului koko matkan kävellessä makkaranpaistopaikalle.

perjantai 4. toukokuuta 2018

Sähäkkä sitrusjuoma

Herkullinen sitrusjuoma valmistuu nopeasti. Puristetaan tai tehdään mehulingolla. Tällä kertaa puristin ja sekaan laitoin appelsiinia, veriappelsiinia ja limeä. Loraus Tonic-vettä.

Tähän jos johonkin pitäisi viimeistään sitkeimmänkin unikeon herätä.





 Tosi helppo ja raikas juoma, testaa heti!

Vappu vilahti

Vappu se oli ja meni. Toppatakit päällä grillattiin ja puuhailtiin ulkona. Onneksi aurinko sentään hieman paistoi ennen sadetta.

Puhallettiin ilmapalloja ja otettiin kuvia. Iivo nukkui pihalla päikkärit ja sisällä kiipeili sohvaa vasten. Nykyään saa ihan koko ajan tarkkailla missä poika menee. Ylös päin kyllä osaa sujuvasti jo mennä, mutta alas päin tuleminen on sit asia ihan erikseen. Pää kopsahtelee lattiaan ja otsa osuu oviin, seiniin ja hyllyköihin.

Vappuna pelattiin yömyöhään Afrikan tähteä ja Trivial pursuitia. Vaikka Afrikan tähessä oli kaks tähteä (vahingossa) pelilaudalla en onnistunut kertaakaan sitä löytämään.