sunnuntai 30. joulukuuta 2018

Joulu tais mennä jo


Elikkäs me vietettiin 22 päivä jo äidin, siskon ja sikon miehen kanssa Joulua täällä meillä. Syötiin hyvin, saunottiin ja pukkikin kävi pirtissä.

Iivo oli ihmeissään mikä parta-äijä sieltä kömpii sisään, mutta ei onneksi alkanut huutaan kun pysytteli kyllin kaukana.

Aamulla huomasin imuroidessani, että sängyn alta pilkottaa jätti paketti ja se oli mulle. Niitä oli myös kaksi, mitä kummaa siellä mahtoi olla. En saanut millään päähän mitä se voisi olla. Enkä kyllä olisi malttanut iltaan asti oottaa, mutta pakko.

Päivä meni reipasta tahtia ja tuli pakettien aukomisen aika, jess!!

Iivo ei pitänyt minkäänlaista kiirettä omien lahjojen kanssa. Oikeen hitaasti repi siivuja kerrallaan ja välillä saattoi käydä vähän toisaalla katselemassa ja palata takaisin. Pidätti oikein kaikkia jännityksessä mitä tuleman pitää.

Mummi oli ommellut pojalle aivan ihania vaatteita. Tonttupukukin puettiin päälle heti päivällä. Lähes kaikissa kuvissa onkin mummin tekemiä vaatteita yllä. Osa on pyykissä ja ei oo kerennyt vielä kuviin asti.

Duploja tuli kolme settiä, rummut, kengät, autoja ja työkoneita, keinuleijona, kirja äänillä ja pehmoleluja. Kaikkea oikein tarpeellista. Olihan pikku kaveri innoissaan tuollaisesta määrästä kaikkea uutta.

Aamun valjetessa mulla tuntui vuorostaan kurkussa kipua ja räkä alkoi valua. Iivo oli just pari päivää sitten ollut eka kertaa kipeänä, kuume nousi ja nuha alkoi piinata. Jäin töistä pois päiväksi ja toivoin että tauti jättäisi meidät rauhaan.
















Jätti paketissani oli digitaalipiano! En  voinut uskoa sitä todeksi ihan heti. Mies oli tieten käyny selailemassa mun selaushistoriaani tai sitten jopa saattanut kuunnella mistä oon vonkunu ja salaa toivonut oikein kovaa. Nyt pääsen soitteleen, jihuu. 

Mullahan siis on oikea piano, joka on papallani säilössä. Emme ole viitsineet lähtä roudaan sitä muutoissamme aina mukana ja viritykset yms. Sitten ihka omaan kotiin tulee nää molemmat pelit.
Oon soitellut vähän väliä miten kunto antanut periksi.




Olin vissiin ollut melko kiltti tai tontut ei olleet raportoineet pukille ihan kaikesta. Sain nimittäin myös ihanat kuumien juomien lasit ja miehen kans yhteiset Iittalan lautaset. Työnantajalta Iittala ultima thule lasit ja kannu. 





Ulkoilut ollu todella minimissä mutta eipä sitä kippeenä viiti lähtä mihinkää saati edes jaksa tehdä ylimääräistä. En edes muista miltä päivältä tämä kuva on.


Jouluaattona flunssa jätti meidät hetkeksi rauhaan ja pääsimme viettämään Joulua toisaalle. Suuntasimme miehen veljen luokse, jonne tuli muutkin veljet perheineen, myös Iivon mummu.
Joulupukki kävi sielläkin ja ohjelmassa oli myös ongintaa. Hurjaa vipinää ja pukin odottamista oli ilmassa, oikein kunnon lastenjuhla.

Pukki saapui ja toi tullessaan melkoisen määrän lahjoja.







Lisää Duploja, autoja ja vaatteita, aivan huippua. Välillä Iivo kävi pimputtelemassa koskettimia ja katselemassa mitä muilla oli kääröissä.






Aaton jälkeen flunssa hyökkäs kimppuumme oikein kunnolla. Ei juuri jaksettu tehdä mitään, vähän leikkiä ja Iivo tutustu uusiin leluihin.
Lastenohjelmia onneksi tuli, enimmäkseen ne mua kiinnosti.




Tuntuu kuin Joulusta olisi monta viikkoa, niin huterassa kunnossa sitä on pööpöilly ja mökkihöperöitynyt.

Ei muuta kun oikeen hyvää uutta vuotta kaikille!


sunnuntai 9. joulukuuta 2018

Jouluvalmistelut

Kovasti olisin halunnut tehdä erinlaisia joulukalentereita tälle kuulle, mutta ihan ei aika ja taidot riittäneet.
Sain kuitenkin miehelle tehtyä kalenterin, jossa on joka "luukussa" jonkin biisin sanat. Miehen tulee arvata / tietää vastaukset ja kirjata ne ylös.

Koitin laittaa sellaisia biisejä, joissa ei ihan selvästi oo sen biisin nimeä kerrottu tai just sitä kertosäettä.
Yritin myös valita sellaiset sanat, joilla olisi jonkinlainen merkitys meidän yhteisellä taipaleellamme, en tiiä onko mies lukenut ees kokonaan sanat tai sen tarkemmin miettinyt niitä. Itselle tuli paljonkin hyviä muistoja mieleen.

Otin paljonkin biisejä meidän Spotify listalta ja kotimaisia, mutta silti tuntuu ettei mies ihan tiiä niitä.



Oksan poimin työpäivän päätteeksi metsästä, enkä halunnut siitä alkaa erikseen oksia irrottelemaan vaan päätin koko komeudessaan lyyä sen seinään.

Juuttinarulla eri mittaisia pätkiä ja pikkuisilla pyykkipojilla luukut paikoilleen.

Itse olisin ainakin melko innoissaan jos mulle ois tämmönen väsätty.

Joululahjoja on jo muutamat paketoitu ja osa pitäisi vielä tilatakkin ja mennä ihan shoppailukierrokselle kierteleen. Kalenteri vaan näyttää aika pitkälle siltä, ettei meillä miehen kanssa kovin paljon oo siihen mahiksia.

Torttuja oon yhen satsin jo tehnyt ja neki jo syöty, joten lisää pitäisi tehä.



Siivota ja puunata koti edustuskuntoon, mutta eiköhän kaikki järjesty ilman mitään stressiä. Ihanasti saan olla joulun kotona, muistaakseni 5 vapaapäivää.

Me vietetään perheen kesken joulua jo 22 päivä, eli äitini ja sisko + siskon mies tulevat meille silloin. Saunotaan ja syyään hyvin.

* Rauhallista Joulun odotusta!

Suomi 101v

Nämä mun kirjoitukset tulee nyt melkosella viiveellä. Aina kun olen alkamassa kirjoittamaan herää poika unilta tai on tulossa nukkumaan (tietokone samassa huoneessa kuin pinnis). Ehkä ois helpompaa siirtää tietokone toiseen huoneeseen.

Joka tapauksessa Suomi juhli 101-vuotis juhlapäiväänsä 6.12.

Herättiin koko perhe aamulla puuron keittoon ja aamupäivästä kävimme viemässä kynttilän Oulun hautausmaalle. Sieltä lähes suoraan pappani luokse, joka oli lupautunut paistamaan kodassa makkaraa.

Meitähän oli ihan neljässä polvessa paikalla ja sisko tuli miehensä kans myös.

Kodassa oli lämmin tunnelma ja välillä piti Iivoa lähtä pulkalla vetämään, se on nyt se ykkösjuttu.









Iivoa meinas aluksi hieman ujostuttaa, mutta pian se uskalsi katella vähän rennommin meinikiä.

Paluumatkalla kävimme myös Haukiputaan hautausmaalle laittamassa kynttilän. Ihanasti oli juuri satanut lunta, oksat ja maa näyttivät upealta.

Kotona valmistimme vielä lammasta ja uunijuureksia, linnanjuhlia piti tietenkin katsoa ja siinähän se iltakin sitten vierähti.






Pikkasen oli Iivo ihmeissään kun otin unipesän esille. Ei oikeen tiennyt että mikä tuo on ja mitä sillä tehään. Vuosi sitten oli hyvinkin tuttu ja turvallinen paikka köllötellä.