Hidastakaa vähä

Vasta tuntui kuin elämä olisi pysähtynyt oikein kunnolla paikoilleen. Ihmiset ympärillä kiirehtivät mitä kovempaa vauhtia eteenpäin, sinkoilevat ees ja taas, ovat kuin juoksumatolla tietävätkö edes minne ovat menossa. Moinen kiire vaikuttaa sekopäiseltä, hidastakaa vähä.

Itse on paikoillaan, silmät katselevat ympärille, ei oo mitään sanottavaa. Tässä mä olen, mua ei huomata, olenko täällä?

Tovin seurattua tilannetta miettii pitäisikö itsekkin pinkaista takaisin ihmisvilinään, kiirehtimään ja mennä vaan tukkaputkella. Täytyykö niin vain tehdä? Jaksaako sitä oikeasti?

En ees tiiä mitä yritän sanoa. Ainakin sen, että pysähtykää joskus oikeesti ilman pakollista päätepysäkkiä miettimään elämää. Elämässä kun voi sattua kaikenlaista ilman minkäänlaista varoitusta.

Ite oon kyllä ennen ollut just tommonen edellä mainittu ihmistyyppi joka sinkoilee ja menis ja menis vaan. Nykyään kuitenkin meno on pakostakin hidastunu ja hyvä vaan välillä höllätä.

Näistä sekavista tunnelmista toivotan mukavaa viikonloppua! :)

Värikästä kevättä

Kyllä kait nyt voi jo sanoa et on kevät. Minusta ainakin on tuntunut jo hetken aikaa siltä. Kelit alkaa oleen saappaille erinomaista aikaa ja aurinko paistaa, päivät on pidempiä ja ennen kaikkea itsellä tuntuu että pitää saada väriä elämään.

Verhot olen vaihtanut jo kuukausi sitten sekä värikkäät tabletit on kaivettu esille. Kaupasta myös ostettu pirtsakoita macaroneja ja tulppaaneita.

Pääsiäistä kohti mennään ja keltainen väri tulee meidän keittiössä ainakin silloin esille.

Koiratkin ovat päässeet suurimmasta osastaan talviturkkia eroon. Kunnon pesut ja harjaukset, kyllähän niille teki hyvää. Muovikassillinen ainakin lähtenyt ja vielä tulee lähtemään. Meillä saa imuroida joka päivä 1-3 kertaa päivässä, kohta alkaa vielä rapakin kantautuun sisälle. Yök.

Minun kahvini

Kahvini juon maidolla tai kermalla, mustanakin menee. 3-4 kuppia on semmoinen sopiva määrä päivässä.
Päivä ei yksinkertaisesti lähde käyntiin ilman kupillista kuumaa.

Keitän joko normaalit suodatinkahvit tai espressoa, fiiliksen mukaan. Joskus keitämme myös ihan perinteiset pannukahvit liedellä.

Joskus jauhamme kahvipavut papumyllyllä, jolla voi säätää hienoutta kumpaankin keittimeen sopivaksi.

Kahvipapujen tuoksu on jotain aivan ihanaa, tiedän myös erään joka syö niitä. Ihan parasta kahvin kanssa on tietenkin suklaa, ne sopii täydellisesti yhteen. Leivonnaiset tai muut nisut ajaa saman asian.

Espressokeittimessä on hyvä kun voi tehdä joko pienen tai ison kupillisen. Tämä on ollut kyllä hyvä ostos ja palvellut meitä jo vuosia.

Sehän taitas olla päiväkahvin aika.