Intohimona pyöräily

Helmikuussa aloin miettimään 30 -vuotis syntymäpäivääni joka on 2.6. Halusin, että silloin voisi tehdä jotain vähän erikoisempaa. Sain idean, että kutsuisin porukkaa pyöräilemään kanssani 100 kilometriä meidän mökille. Halutessaan voi tietenkin tulla autolla. 

Mielettömän hieno suunnitelma, alettiin laittaan päivämäärää lukkoon, että jokainen halutessan kerkeää treenata ja toivoa vapaapäivää kyseiselle viikonlopulle.

Mökkiin mahtuu nukkumaan tai niitylle telttoihin. Saunaa, joessa pulahtamista, lasten kirmaamista leikeissään ja iltanuotiolla kitaransoittoa kuunnellen. Tää kuulostaa niin täydelliseltä syntymäpäivän vietolta että!

Huhtikuussa sain mieheltäni täydellisen synttärilahjan ennakkoon, maantiepyörän. Aivan mieletön kampe, aluksi oli vaihteisiin totuttelua, samoin kuin ajoasentoon ihan alasarvista. Vatsalihakset sai kunnon treenin, mutta pian uuteen tottui ja ajoa alkoi tulemaan.

Aivan ihana harrastus ja reittejä löytyy sitä mukaan kun viitsii lähteä etsimään ja polkemaan. Musat korviin tai kaveri mukaan niin kilsoja kertyy reippaasti. 

Minulla on jo lukkopolkimet hommattuna, mutta kengät vielä kaupassa. Pian on nekin ostettava, että pääsee niilläkin testaamaan ajoa. Tässä ei kuitenkaan ole enään kuin 18 päivää lähtöön. Oon niin innoissani. 

Pitää käydä pidempää reittiä ajamassa ja siirtää hybridistä mittari uuteen pyörään, näkee vauhdin siinä silmien alla, eikä vauhti lähde heijaamaan laidasta laitaan musiikin tahtiin, vaan pysyy tasaisena koko matkan.

Puhelinteline, valot, toinen juomapulloteline ja vararengas pitää myös vielä ostaa. 

Oulussa on hyvät pyöräilyreitit ja lähes kaikki tiet joita olen ajanut on ollut ok kunnossa. Välillä on tullut pätkää et on kunnon railoja tai soraa, joita saakin tarkkana väistellä. 

Olen myös pistänyt merkille, että vastaantulevat maantiepyöräilijät moikkaavat nostamalla sormea tangolta. Teen siis samoin!

Olen nyt polkenut tällä ratsulla:

30km - vaihteisiin tutustuminen

2x 69km - 3h 30min

67km - 3h 4min

50km - 2h 35min

Maksinopeus on ollut 47,3 ja 10km oon mennyt 20 minuuttiin.

Aika mukavaa seurata omaa kehitystä ja välillä kokeilla lujaa vauhtia. Parasta kuitenkin on tasainen ja sopiva vauhti niin jaksaa parhaiten. Yleensä siis 20-25km/h.

Mukavia pyöräilyreissuja kaikille!

Pyöräily piristää

Olen erittäin innoissani pyöräilystä ja talven olen polkenut miehen maastopyörällä. Sillä on helppo kulkea maastossa kuin maastossa, vaikka itse ajankin vain maanteitä. Paksujen renkaiden ansiosta pyörä kulkee sujuvasti sekä lumella, jäällä ja asvaltilla. Toki itekin tuossa joku aika sitten tajusin, että tiet on osittain sulat ja rengaspaineet oli matalat, polkeminen oli todella raskasta. 

Pakkaan aina mukaan vettä tottakai, suolaista ja makeaa, kuulokkeet ja kypärän. Olen ajatellut alkaa käyttämään myös oikeita pyöräilyhousuja niin takamus ei oo ihan muhennosta pitkän matkan jälkeen.

Pari päivää sitten kävin maastopyörällä polkeen 51 kilometrin lenkin ja kyllähän se on hitaampaa ja raskaampaa kuin hybridipyörällä. Silti haastan itseä joka kerta vain enemmän ja nautin touhusta todella.

Kaksi kuukautta aikaa reenata, sillä täytän silloin 30. Olen aikeissa polkea mökille 100 kilometriä, joko yksin tai niiden kanssa joille olen haasteen heittänyt. En malta oottaa!  Siitä tulee huikee reissu, joka jää muistoihin.

Kohta kaksi vuotta vanha pyöräni kaipaa nyt ensimmäistä huoltoa ja kilsoja on varmaan alla melkeen 3000. Uutta ketjua, jarrupalaa ja rengasta niin kulkee taas moitteettomasti.

Pienellä vaivalla kehitettiin pyörälle huoltoteline, joka ajaa asian just niinkö pitääkin. Tässä vaiheessa joutanut ostamaan oikeita vempeleitä.

On sitä mielissään voi ihime homma. 150 kilsaa on maastopyörällä nyt vejetty menemään. Eilen vettiin myös 10 kilometriä pyöräkärryä perässä, kun käytiin Iivon kans vähä seikkaileen. Sehän se vasta oli reenien reeni. Reisi kyllä kiittää ja huomaa et reenaaminen on auttanut.

Uusia seikkailuja kohti ja haastamaan ittiä! Nauttikaa tekin ulkona olemisesta moi!
 

Oma koti

Loppukesän uusi harrastus eli asuntoesittelyt on saatu päätökseen ja löydettiin täydellinen koti. Kerettiin käyä varmaan kymmenessä eri esittelyssä ja aina oli jotain mitä puuttui tai pitäisi heti alkaan remontoimaan, sellaista ei etsitty. Laajensimme alueitakin laajemmalle, josko uusi koti olisi sieltä löytynyt mutta ei. 

Uusi kotimme sijaitsee 700 metriä merestä mikä oli meille se melko tärkeä asia. Lisäksi tarpeeksi iso tontti ja oma sellainen. Halusimme myös, että talosta löytyisi takka ja tässä kohteessa on oikeen takkahuone.

Tiesimme jo esittelyn aikana, että nyt se koti löyty. Tämän kun omaksi saisi! Kuvat netissä hämäs aika paljonkin, eli kannattaa käyä kattomassa kaikkia vaihtoehtoja. Meki oltiin sivuutettu tätä kohdetta että "eii tuo oo se" mutta toisinpa kävi. Paikan päällä talo pisti parastaan. 

Alettiin sopimaan kuntotarkastusaikaa ja se saatiin päätökseen. Tarkastuksessa meni mukavasti 5 tuntia ja kaikki oli ookoo, mikä helpotus. 

Pankin kanssa meinasimme olla jo malttamattomia, mutta rauhallisuus palkitsee.

Kaupat tehtiin viime perjantaina. Nyt vain jännätään, kumpi tulee ensin: vauva vai muutto :D

Taloon pääsis muuttamaan 14.9 ja kaikki alkais oleen pakattuna.

Eka äitienpäiväni

”Sinä päivänä kun Luoja teki sinut Hän ei muuta tehnytkään..." Kyllä teki, minusta äidin <3 Toivottavasti kaikilla äideillä on ollut ihana päivä 


Aamu alkoi kivasti. Mies kävi Iivon kans aamupuurolla ja poika tuli viereeni takas nukkuun. Sillä välin oli mies järkänny pannukakku-täytekakkua. 
Päällä ja sisällä lakkoja ja mustikoita, runsaan kermavaahdon kera. 
Sänkyyn asti sain herkun ja kahvin. 

Pitkän ja hitaan aamun edetessä meillä oli vielä paljon puuhaa ennen kuin menisimme äitiemme luona käymään.

* täytyi kehystää kuvat, jotka meni lahjoiksi
* paketoida ne
* ottaa yhteiskuvat ensimmäisestä äitienpäivästäni

Kun kaikki oli valmista lähettiin äidilleni. Tovi oltiin kylässä ja Iivoa väsytti, nukkumaan ei suostunut. Kakkukahvit ja seurustelua siinä.

Seuraava paikka oli mieheni äidin luona. Oltiin varmoja että pirtti olisi täynnä pojan serkkuja, mutta muut ei olleet vielä käyneet. 
Tilaisuus haltuun ja poika vaunuun nukkuun, ihmeen kaupalla sinne rauhottui. Porukkaa alkoi pikkuhiljaa tuleen ja Iivo heräs nokosilta, taas jaksoi touhuta.

Molemmat mummit olivat innoissaan Iivo-pojan valokuvista ja korteista.

Kolmea eri kakkua saanut tänään syödä, joten meinaan ratketa liitoksista.

Ihana päivä ollut, on tää erikoista.

Varaston siivous

Eilen käytiin varasto perusteellisesti läpi ja turhaa roinaa nakattiin menemään. Mä tutkin mun laatikoita, joihin oon säästänyt lapsuuden ja nuoruuden tavaroita muistoiksi.
Ihan kun olisi käynyt aikamatkalla, mieleen palasi lapsuudenkodin tunnelma ja puuhailut isossa talossa.
Laatikoiden kätköistä löytyi vanhat päiväkirjani, lempi kirjepaperit,  joita ei koskaan saanut käyttää sekä tarrakirjaan kerätyt tarrat, jossa oli sellaisia joita en suostunut kavereiden kanssa koskaan vaihtamaan.
Lasten kirjoja oli pari laatikkoa, ne täytyy vielä järkätä hyllyyn. Laatikoista löytyi mm. koulukuvia, lautapelejä, pehmoleluja, mitalleja, koulukirjoja, onnittelukortteja, kukkaro, jossa oli pennejä, rippikuva, jota en muistanut edes olevan ja vaikka mitä.
Ai niin, myös vanha sormus oli tavaroiden joukossa, jonka löysin aikoinaan lapsuudenkodin listan alta ennen remonttia.

Minusta on ihana katsella ja muistella omien vanhojen tavaroiden kautta. Kaikkea ei voi, eikä saakkaan heittää pois. Menneisiin on mukava välillä palata ja miettiä mitä tällä hetkellä on elämässä käymässä läpi.  Jännä huomata, miten paljon on kaikkea kokenut.

Uppouduin niin omien aarteiden pariin, että mies sai järkätä tavarat takaisin varaston hyllyyn ja mä jatkoin haaveilua. Varasto tuli siistiksi ja tilaaki löytyy nyt yllättävän paljon.

Mukava päivä!