Raskausvatsan kasvua

 

Melkosta vauhtia se vatsa sitten alkaa kasvaa kun vauhtiin pääsee. Nyt jo melko tukalat oltavat, kohta nyytti sylissä. <3

Kun toista ei malta odottaa

Taitaa tämä pojukin oikeasti odottaa veljeään vaikka sanoo omista tavaroistaan et "Vauva eiiiii".
Joistakin tavaroista kuitenkin sanoo "vauva jooo" Hyvähän se on jo miettiä mihin vauva saa koskea ja mihin ei.

Tarkistin vasta et miltä vaatetilanne vaikuttaa ja ihan hyvältä kyllä vaikka syksyllä monista kestokasseista luovuttiin.
Ainahan niitä tulee hommattua lisää ja lisää. Äitiyspakkaus jää tällä kertaa hommaamatta. Tarvittavia varusteita on ja laatikon sisältö ei juurikaan säväyttänyt.

Pikkuhiljaa järkätä varusteet omille paikoilleen ja kohta varmaan pakkaan jo sairaalalaukun valmiiksi Laskettuaika on siis vasta 17.9

Suurempia hankintoja ei ole edessä että vain turvakaukalo ja pinnasänky + leikkikaari.

Muita tarvikkeita joita on jo:

 Tiny Love Rocker Napper sitteri / keinu 

Rintareppu

Tripp trapp new baby set

Kylpyamme

Unipesä

Pinnasänky mobile

Ensipulkka

Onhan tuota tavaraa komerot täynnä.

Vaikka tämä raskausaika on mennyt todella nopeasti ja kivuttomasti EN jaksais oottaa enää yhtään. Kuukauden oon lomalla ja sitte meen reiluksi kuukaudeksi takas töihin isommalla sopparilla. Elokuussa sit äitiyslomalle. 

Saa nähä kauaako tällä kertaa kerkiää olla kotona kun pitää rientää synnyttään. Viimeksi olin viikon kesälomalla ja viikon äitiyslomalla kun lähtö tuli :)

Elämäni paras päivä

Noniin, en ees tiiä mistä pitäisi aloittaa. Viime postauksesta on järkyttävän pitkä aika ja tässä on kerennyt tapahtua kaikenlaista.
Koitan nyt aloittaa jostain..

Elikkäs 18.9.2017 heräsin aamuyöllä ja nousin vessaan, huomasin et lapsiveet oli lattialla. Laitoin valot päälle ja huikkasin miehelle et "Ode,on tullut aika" Mies kömpi ylös ja käytti koirat pikaisesti ulkona ja mä aloin soittaan sairaalaan. Sieltä kehotettiin lähtemään pikkuhiljaa sairaalaa kohti. Nopeasti oltiin paikalla ja mut tutkittiin siinä ja siirryin synnytyssaliin.
En nyt ala sen tarkemmin kertoon itse synnytyksestä. Kaikki meni hyvin vaikka kestikin 17h 28min. Monet eri työntekijät oli hommassa mukana ja kun iltavuoro tuli paikalle sanoinki et "teijän työvuorolla tehhään vauva" Ja niin tehtiin, poika syntyi 20:52. Mukana oli myös kätilöopiskelija, josta oli mulle itelle tosi suuri apu. Selostivat ja kertoivat mitä on seuraavan supistuksen aikana luvassa tai mitä pitää tehä. Hyvä tsemppi päällä.
En voinu uskoa et vauva oli nyt siinä. Poika tarras heti isän sormeen kiinni. Ai että tässähän herkistyy kun muistelee.
Niin pieni olento, kaikkein rakkainta maailmassa. Kokoa tällä suloisella oli 47cm ja 3105g.
Pari yötä oltiin sairaalassa ja aloinki sit kyseleen hoitajilta et voisko päästä jo kotiin. Ois vissiin oltu vielä ainaki yks yö, mut mitäs siellä olemaan kun kotona voi samallalain hoitaa vauvaa. Mieski jäi heti isyyslomalle ja hyvinhän meillä meni. Yöt oli suurimmaksi osaksi valvomista ja yhdessä herättiin tai vuorotellen, miten nyt tarve oli.
Koirat ihmetteli kovasti uutta laumanjäsentä ja Töpö on enemmän vauvan perään. Aina kun tulee ulkoa sisälle sen täytyy heti tarkistaa et vauva on tallessa.