Meillä tuli hiljattain 10 vuotta yhteiseloa. Aika on mennyt kyllä hurjan nopeasti, paljon on keretty kokemaan. Monia monia reissuja ympäri Suomea, juhlia ja tuiki tavallista perhe-elämää nyt reilu kolme vuotta.
Iloa ja onnea on riittänyt, myös menetyksiä joista yhdessä on selvitty. Oman aikansa se ottaa, mut loputtomiin ei surkutella vaan mennään eteenpäin.
Toisesta on oppinut paljon, tietää hyvät ja huonot puolet tai oikeastaan ne joita voi kehittää. Itestä tiiän et vois turhasta sanomiset jättää kokonaan sanomatta, myös vois opetella vähä siistimmäksi. Imuroin kyllä joka toinen päivä ja moppikin heiluu pari kertaa viikossa ainaki, mut tommoset niinku vaatteiden ja tavaroiden oikeille paikoille sijoittelu tuntuu näiden vuosien jälkeenkin edelleen haastavalta.
Molemmat tykätään urheilla ja sille on löydettävä aina aikaa, muuten alkaa pääkopassa leikkaan kiinni. Retkeily on se meijän yhteinen juttu kyllä. Aivan sama onko kyseessä päivän reissu metsään vai viikon reissu Lappiin. Lapset kulkee kaikkialla mukana missä mekin, siitä ei tingitä.
Nyt kun ollaan kohta puolivuotta asuttu omakotitalossa on mukavaa yhdessä suunnitella mitä kotiin tehdään ja hankitaan. Tykätään itse tehdä vaikka ei osattaiskaan, otamme selvää ja aletaan hommiin. Nikkaroinnit ja pihahommat on unelmaa, lumitöistäkin saa taistella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti