Lapin reissulla

Torstaina pakattiin peräkärry täyteen matkalaukkuja, pyöriä, telttaa ja makuupusseja. Suunnattiin kesälomareissulle Lappiin eli ekana Kittilään.

Kelit mitä parhaimmat samantien, +25 eikä tuule niinku Oulussa lähes aina. Sääskistä ei ole vielä tietoakaan täällä ja aurinko ei laske ollenkaan.

Ajomatkat mennyt tosi hyvin, jalottelua vähän väliä ja mukana aina lämmintä vettä et saa tarvittaessa  kakkapepun pestä vaikka p-paikalla. Täällä kun ei ole huoltoasemia ihan joka kulmalla. 

Eilen käytiin Pallas-Ylläs kansallispuistossa vähän patikoimassa Orava-avenuella.

Nuorempi poika matkusti reitin vauvarinkassa ja vanhempi käveli ja kulki kärryissä.

Mielettömät maisemat ja luntakin vielä riitti rinteissä. Pari vuotta eteenpäin niin voidaan lähteä ihan yöpymis patikoinnille.

Monen mittaisia reittejä löytyy useita ja meidän reitti oli helppo mennä. Syötiin eväät ja tutkittiin luontoa.

Lähtiessä käytiin vielä luontokeskuksella kattelemassa täytettyjä eläimiä ja lintuja. Mielenkiintoisia juttuja oli kyllä.

Koko reitin varrella oli tolppia joiden päällä oli vaikka minkälaisia orava veistoksia. 

Tämän päivän ohjelma oli kalassa käyminen ja Ruoppakönkäällä retkeily.

Aamusta pakattiin reput ja onget autoon ja suunnattiin Pöntsöön. Kittilästä Muonion suuntaan ja reitit on merkattu hyvin tien varteen. 

Ollaan aikaisemminkin käyty näillä tutuilla paikoilla ja aina siellä on niin mukava vierailla. Tänään oli jälleen upea sää ja reitillä oli muitakin retkeilijöitä.

Reitistä voisi sanoa, että on haastava sillä polku on osittain märkää, tosi juurakkoinen ja kivinen. Lopussa tulee ihan kunnon jyrkkä nousu suurten kivilohkareiden välistä. Siellä kyllä selviää aikuiset ja lapset mainiosti kun antaa heille aikaa itse liikkua esteiden yli, kiertäen ja laskien. Matkalla oli vaikka minkälaisia koloja, joita täytyi tutkia ja ihmetellä. 

Perillä maisema on niin uskomattoman kaunis että. 

Kalaa ei saatu, mutta olihan meillä hauskaa. 

Tällä reissulla olisi tarkoitus ainakin käydä Levin portaat läpi eli 766 kappaletta ja pyöräilemässä.  Todennäköisesti Kittilästä kun ensi viikolla lähdemme jatkamaan matkaa suuntaamme Ylläkselle. Ihan parasta kun ei oo liiaksi suunnitelmaa niin voi tehdä mitä haluaa ja saapua kotiin kun tuntuu siltä. Toki ensi viikolla kuitenkin :D

Hiekkalaatikko kehiin

Pihallamme oli valmiina ikivanha ja laho hiekkalaatikko, josta kasvoi komeaa heinää. Laatikko sai purkuluvan ja tilalle suunniteltiin uus upea paikka leikkiä.

Minä suunnittelin ja mies toteutti, parissa päivässä oli valmista. 

Tarvittiin vain lautaa, Virtasen maalia, mustaa maalia ja valkoista spray-maalia. Tietty ruuveja, sahaa, sirkkeliä ja jätesäkkiä laatikon pohjalle.

Ensin kaivettiin sopiva alue, mitä syvemmälle kaivoi alkoi esiin tulla vanhoja roskapaikkoja. Ennen vanhaa kun kaikki on tungettu maahan, älytöntä muttei ollut muutakaan.

Olin innoissani mitä kaivaessa olisi esiin tullut, mutta lopetimme homman kun esiin tuli vain lasinsiruja ja kokonaisia pullojakin.

Kuopan pohjalle vielä kerros multaa ja kehikon rakentamisen pariin.

Laatikon reunojen maalaus, hiominen ja hiekan laittaminen oli mukavaa puuhaa.

Hiekoissa oli melkoisia hintaeroja. Keskustan läheisyydessä hiekan hinta oli 20-30 ja hiekkalaatikkohiekka 55e. Käsittämättömiä hintoja, sillä mekin tilattiin syksyllä kotiinkuljtuksella sitä ja makso jotain 20e.

Onneksi tsekattiin paikallinen sorafirma ja hinta oli 10e kärryllinen.

Täydellistä sileää hiekkaa ja heti oli pojat tunnustelemassa sitä käsillä.

Lopuksi vielä reunoille autorata maalilla ja spraylla.

Leikit alkoi samantien ja naapurin pojatkin pääsi laatikolla käymään.

Intohimona pyöräily

Helmikuussa aloin miettimään 30 -vuotis syntymäpäivääni joka on 2.6. Halusin, että silloin voisi tehdä jotain vähän erikoisempaa. Sain idean, että kutsuisin porukkaa pyöräilemään kanssani 100 kilometriä meidän mökille. Halutessaan voi tietenkin tulla autolla. 

Mielettömän hieno suunnitelma, alettiin laittaan päivämäärää lukkoon, että jokainen halutessan kerkeää treenata ja toivoa vapaapäivää kyseiselle viikonlopulle.

Mökkiin mahtuu nukkumaan tai niitylle telttoihin. Saunaa, joessa pulahtamista, lasten kirmaamista leikeissään ja iltanuotiolla kitaransoittoa kuunnellen. Tää kuulostaa niin täydelliseltä syntymäpäivän vietolta että!

Huhtikuussa sain mieheltäni täydellisen synttärilahjan ennakkoon, maantiepyörän. Aivan mieletön kampe, aluksi oli vaihteisiin totuttelua, samoin kuin ajoasentoon ihan alasarvista. Vatsalihakset sai kunnon treenin, mutta pian uuteen tottui ja ajoa alkoi tulemaan.

Aivan ihana harrastus ja reittejä löytyy sitä mukaan kun viitsii lähteä etsimään ja polkemaan. Musat korviin tai kaveri mukaan niin kilsoja kertyy reippaasti. 

Minulla on jo lukkopolkimet hommattuna, mutta kengät vielä kaupassa. Pian on nekin ostettava, että pääsee niilläkin testaamaan ajoa. Tässä ei kuitenkaan ole enään kuin 18 päivää lähtöön. Oon niin innoissani. 

Pitää käydä pidempää reittiä ajamassa ja siirtää hybridistä mittari uuteen pyörään, näkee vauhdin siinä silmien alla, eikä vauhti lähde heijaamaan laidasta laitaan musiikin tahtiin, vaan pysyy tasaisena koko matkan.

Puhelinteline, valot, toinen juomapulloteline ja vararengas pitää myös vielä ostaa. 

Oulussa on hyvät pyöräilyreitit ja lähes kaikki tiet joita olen ajanut on ollut ok kunnossa. Välillä on tullut pätkää et on kunnon railoja tai soraa, joita saakin tarkkana väistellä. 

Olen myös pistänyt merkille, että vastaantulevat maantiepyöräilijät moikkaavat nostamalla sormea tangolta. Teen siis samoin!

Olen nyt polkenut tällä ratsulla:

30km - vaihteisiin tutustuminen

2x 69km - 3h 30min

67km - 3h 4min

50km - 2h 35min

Maksinopeus on ollut 47,3 ja 10km oon mennyt 20 minuuttiin.

Aika mukavaa seurata omaa kehitystä ja välillä kokeilla lujaa vauhtia. Parasta kuitenkin on tasainen ja sopiva vauhti niin jaksaa parhaiten. Yleensä siis 20-25km/h.

Mukavia pyöräilyreissuja kaikille!