Harrastuksia syksyyn

Syksy on pitänyt mut kiireisenä, tai oikeastaan se johtuu siitä, että mulla on liian monta rautaa yhtäaikaa tulessa.

Oon alkanut soittaan taas pianoa ihan urakalla, elokuussa sain vanhat nuottinikin takas. Vähän olin jännittänyt lähestyä tuota soittohommaa, et jos on unohtanut kaiken. Mahtava oli huomata, että sitähän osaa ja muistaa kaiken kuin eilisiltä soittotunneilta. Aivan parasta.

Toisena harrastuksena oon aloittanut  kutomisen ja neulomisen, nyt koitan kovalla kyydillä saada säärystimet itelle tehtyä. Tuolla kun melkeen joka päivä pyöräilee niin nilkat on ihan paljaana. Ei hyvä ollenkaan.

Sit vielä kaikista kaikista kaikista hulluin harrastus joka on mielessä ihan joka päivä. Pyöräily se on vienyt mun sydämmen nyt ihan toisenlaiselle tasolle.
Käytiin joku aika sit siskon kans vetäseen 92km lenkin, olihan se huippu fiilis sen jälkeen mut pian se alkoi harmittaan kun jäi niin liki sadasta kilsasta. Oon tehnyt pienempiä 40-70 kilsan lenkkejä, mut nyt toi satanen on vaan koko ajan mielessä. Selaan kalenteria et millon ois mahiksia lähtä sitä tavotteleen. Viime torstaina olin jo niin valmis siihen, mut sitpä se sato koko päivän niin paljo houkuttele lähtä.
Nyt ois seuraava startti tulevana sunnuntaina. Sormet ristiin et pääsen sinne ennen kun lumi tulee maahan.

Plus myös kohta pitäs alkaa suunnitteleen joululahjoja ja muita joulukoristeita. Oon niin likeissä :)

Mukavaa syksyn jatkoa.

Kittilä, Levi ja Ruoppaköngäs

Alku kuusta käytiin pidennetty viikonloppu Kittilässä. Olihan mukavaa, lämmitettiin puusauna joka päivä ja käytiin Levillä kierteleen. Yhtenä päivänä käytiin Ruoppakönkäällä kattelemassa todella kauniita maisemia. Reitit oli osittain melko haastavia, varsinkin kun nuorin seikkailija oli 2 vuotias. Hyvin pärjättiin, eikä tarvinut kauas mennä kun löytyi hyvät kuvaupaikat.

Ulkoiltiin paljon, haravoitiin kaverin pihaa ja käytiin iltapiemeällä Iivon ja taskulampun kans kattelemassa luontoa. Olihan se hauskaa.

Levihuipulta näkyi tosi upeat maisemat, mutta olihan siellä taas kylmä tuuli. 

Leviltä Muonioon päin ja Pöntsön jälkeen käännös vasempaan Ruoppaköngäs kannattaa käydä tsekkaamassa mesta.

Parista alimmaisesta kuvasta näkeekin tuota maaston haastavuutta. Oli melkoista juurakkoa, kaatuneita puita, paljon kiviä ja jopa upottavia suokappaleita. Välillä piti hakia kuivempia reittivalintoja.

Futsalia ja lenkkeilyä

Reilu viikko sitten käytiin kattoon futsalpeliä, Iivo oli innoissaan kun näkin isän pelaamassa. Koko ajan oli osoittamassa missä isä ja pallo menee. Isä teki jopa maalin ja Iivo antoi väliaploodeja vähän väliä.

Yhen pelin poika malttoi katsoa ja onneksi oli pikkuauto mukana niin sen kans touhusi. Ennen toista peliä päätimme lähtä vaunujen kans kävelylle ympäri Oulua ja sinnehän pikkuinen sit nukahti. Keli oli ihana ja porukkaa oli lenkkeilemässä.
Tuli ihan semmonen fiilis kuin olisi ollut turistina omassa kaupungissa, vain vyölaukku puuttui.
Aikoihin ei olekkaan tullut kierreltyä ihan keskustan tuntumassa, mukavaa oli.

Kotona huomattiin, että Iivon kiinnostus pallon kanssa touhuamiseen oli muuttunut, kun oli nähnyt peliä niin läheltä. Liekkö myös isän näkeminen pallon perässä vaikuttanut asiaan.

Hyvä juttu vaan. Kotona opettelin potkimaan ja jopa kulettamaan palloa käytävällä, siitä se lähtee.

On syksy niin ihmeellinen

minä kaikkea ymmärrä en. Miten vihreä maa värin uuden nyt saa, linnut lentävät merien taa.

Tässä jossain vaiheessa syksyä kävin pojan kans kuvailmessa ihania vaahteroita ja koivuja. Värit oli upeat kuin sadusta.

Vieläkö sais pojasta ihania kuvia ruskan keskellä, ois mahtavaa. Tällä hetkellä näyttää satavan jo räntää ja osittain valkea maa.