Pojan kehitys

Kohta napsahtaa mittariin 7 kuukautta. Hurjaa vauhtia aika menee ja pojan kehityksessä tapahtuu nyt kovaa vauhtia uusia asioita.
Kuuden kuukauden paikkeilla Iivo oppi ryömimään, nyt hän on reippaana jo konttausasemissa nytkyttelemässä ittiä liikkeelle. Vielä ei ole uskaltautunut liikkeelle siitä, mutta ei varmaan mene kauaa kun se tapahtuu.

Tänään huomasin pojan nousevan pahvilaatikkoa vasten, niin että on polvillaan. Kovasti koitti nousta myös ylemmäs, mutta ihan ei ollut vielä voimia. Hurjaa! Kuka kohta pysyy veijarin perässä, ehkä koirat. :))

Nainen sylissään pienoinen ihme

Tämä pikku aarre se on semmoinen poika että. Päivät menee nopeaa yhdessä touhutessa ja pojalla ois kovasti meno päällä. Surku tulee kun ei pääse eteen päin ja lelutki aina karkaa käsistä.
Hurjan nopeasti on aika mennyt, miten se meneekin niin nopeaa?
Juuri kun päästään jonkinlaiseen rytmiin se muuttuu taas. Päikkärit vähentyy tai lisääntyy, syödään useammin tai enemmän ja harvemmin, nukutaan pitempiä öitä sit taas lyhyempiä. Ehkä se aika tulee, kun rytmissä pysytään hieman pitempiä aikoja.
Ennen en osannut arvata, miltä viiden kuukauden ikäiset vauvat näyttävät tai mitä ne osaavat tehdä. Luulin että ne ovat pieniä eivätkä tee juuri mitään, varsinkaan liiku tai ääntele.
Olin selvästi väärässä. Iivo on niin kiinnostunut ympärillä olevista asioista, ettei meinaa aina edes ulos vaunuihin enään asettua nukkuun saati sit pinnasänkyyn. Ruat kiinnostaa, uudet maut ja koostumukset, mitä vanhemmat syö.
Alahammas tekee tuloa ja siitä olemmekin saaneet kuulla jo melko kauan. On jännittävää odotella sen puhkeamista ja alettava peseen sitä.
Vaatteita menee tiuhaa tahtia laatikoiden perukoille kun jäävät pieneksi.
Iivo pyörii lattialla molempiin suuntiin, selällään kulkee omalla tyylillään ja hieroo silmiä kun väsyttää. Kiljumista olemme saaneet tärykalvoille jonkin verran, viikko viikolta tulee jotain uutta.

Ristiäiset

22.10.2017 vietettiin pojan ristiäisiä. Ristiäispäivän aamu oli yhtä tohinaa täynnä, viime hetken valmistelut käynnissä. Kaikki saatiin valmiiksi ja juhlat voi alkaa.
Vieraita oli mukavasti paikalla ja kaikki sujui hyvin. Kastetilaisuus ei kauaan kestänyt ja pappikaan ei joutanut kahvia juomaan, kun oli jo toiseen paikkaan riennettävä. Oli hauska kun pojalle nimi kerrottiin niin huokas oikeen syvään ja kyllähän siinä pikkasen alko naurattaan. Kai kuitenkin ihan tyytyväinen on nimeensä, Iivo Ensio.
Tarjolla oli suolaisia- ja makeita kakkuja, pikkuleipiä, mokkapaloja ja lapsille vaahtokarkkeja. Laitettiin lapsille omat tarjoilut toiseen huoneeseen, kun tilat oli melko pienet. Lapset viihtyivät ja leikkivät omia juttujaan.

 

Valitsimme pojalle neljä kummia, joiden kanssa ollaan paljon tekemisissä.
Ristiäislahjoja sai paljon mm. Muumiaiheisia astioita, pehmokanin, kehyksen, lahjakortin Baby styleen, kirjan, leluja, mummin tekemän lattiapeiton ja mitähän muuta. Ihania oli kaikki.

 

Virallisen tilaisuuden jälkeen vaihdettiin mekko miehekkääseempään asuun. 

Vähän niukasti on nyt kuvia, kun ipadilla pitää tehä päivityksiä. Ristiäismekosta tulen laittamaan myöhemmin kuvaa.

Viikko pari eteen päin saimme kuulla, että meidän täytyy muuttaa 3 kk:den sisällä pois asunnosta, sillä vuokranantaja haluaa muuttaa takaisin asuntoonsa.
Oltiin keretty asua 5 kuukautta ja juhliin saatiin viimiset laatikot purettua kaappeihin.
Oli pikkasen raskasta pienen vauvan kans pakkailla kamoja. Vähän kerralla sitä sai pakattua kun vauva koko ajan lähellä.
Onneksemme löydettiin pian rivitalo kolmio samaan vuokraan, neliöitäkin ihanat 71! Kaikesta huolimatta ollaan tyytyväisempiä kuin koskaan näihin muutoksiin.