maanantai 24. syyskuuta 2018

Juhlaviikko takanapäin

Viime viikko oli erityisen erityinen, sillä Iivo täytti 18 päivä 1 vuotta. Samana päivänä oli myös neuvolakäynti ja laitettiin kolmet piikit, itku oli aivan korvia tärisyttävää, mutta hyvin reippaana oli.

Kasvu on hyvää vaikka meistä tuntui, että paino on varmasti alakantissa kun syönti ollut heikon puoleista, mutta kasvut olikin hyvällä mallilla ja jopa hiukan yläkantissa. Neuvolatäti meinas, että Iivo sais maidosta kylliksi kasvuaineksia, joten ei ole huolen häivää.

Pituutta oli: 73,2 ja painoa 9700g

Sanottiin oikein isoksi taaperoksi ja touhukkaaksi.


Harmi kun tuohon kuvaan jäi tuommoinen neliö ympärille >.<

Ensi viikolla sitten hammashoidossa käyntiä.

Käytiin mummin luona ja poika otti tovin nokoset, askartelin sillä välin onnittelukortin. Meinas kortista loppua tilat, kun halusin lisätä siihen kaikenlaista.



Kummipariskunta kävi keskiviikkona ja Iivo sai lahjaksi paloauton jolla potkutella menemään. Pikku- herra oli mielissään.


Ollaan ulkoiltu ja käytiin alkuviikosta Prismasta ostaan kummisedältä saamalla lahjakortilla lahja. Näytin ja ehdotin kaikenlaisia leluja, traktoreista soittimiin mut mikään ei ollut niin mieluinen kuin punainen rekka. Sen kun antoi Iivolle käsiin ei siitä otteesta ollut ottamista.

Paluumatkalla käytiin puistossa ja olihan hurjaa laskia mäkiä ja kiikkua.






Luonto on parhaimmillaan juuri nyt, niin värikäs. Olispa mukava lähteä jonnekin ruskaretkelle. 
Joku päivä kun aurinko paistaa lähdemme ulos ottamaan Iivosta 1-vuotis kuvia. Koiratkin mahdollisesti mukaan, taustalle kauniit vaahterat väreineen, täydellistä.


Iivon pappa kävi kolmena päivänä peräkkäin kylässä ja yhteiskuvaan poika päätti laittaa ihan kunnon ilmeen. 
Myös tätini kävi moikkaamassa kullanpalaa. Kestiteltiin monet kerrat ennen virallisia juhlia. Ennen kuin muut vieraat tulivat lauantaina syötiin ihania lapinleipiä savukalalla, päätimme laittaa niitä myös juhliin esille.

Viikolla aloitimme jo hyvissä ajoin siivoushommat ja mattojen pesut. Järkkäilyt, moppailut, ja imuroinnit piti tehdä vielä monet kerrat, koska koirat ja pihalta tulleet lehet yms piti saaha pois. Lauantainakin vielä pikaimurointi ja matot ulos ja sisälle. 
Mies leipoi kolme kakkua ja huolehti muutenkin napostelupuolen kokonaan.







Iivo oli kyllä ihmeissään kun ovikello soi vähän väliä ja vieraat toi mukanaan erinlaisia paketteja. Huulet pyöreänä ihmetteli mitä kääröistä ilmestyi. "Prummm pruum" kuului aika monesti ja "UH UH!" 
Välillä meinas alkaa tympäseen ja takahampaita on nyt kovasti tulossa, ikenet aivan turvoksissa. Päikkäreille nukahti heti ja unien jälkeen väki oli kerennyt vaihtua. Unet tais jäähä lyhyiksi ja ei enään naurattanut. Pienen elämä ei ole helppoa. :<

Alkuillasta viimeisetkin vieraat lähtivät ja poika innostui leikkimään uusilla leluillaan vielä. 









 

Lahjat oli mieluisia ja tarpeellisia. 

Lahjat: 

* Maanajorekka
*Iso rekka + ämpäri ja lapio
* Mummi ompeli vaatteita
* Välikerrastoa
*Tossut Lapista
* Lentokonelusikka
* Nike kengät
* Pehmolelu
* Potkuttelu paloauto
* Liikennematto + autot
* Lentokonelelu
* Muumi-housut

Sunnutaina käytiin kattomassa Iivon serkun jalkapallopeliä, puistoiltiin ja saunottiin.

Kyllähän illalla itelläkin väsytti, touhuviikko takana. 






Jos vuodet menee tätä vauhtia, en tiedä miten pysyn mukana. Ajatella että on vuosi kulunut Iivon syntymästä.



Tästä tälle viikkoa eka kuva. Mukavaa syksyistä viikon alkua kaikille!

perjantai 31. elokuuta 2018

Virkkaamalla lahjat

Vähän meinas viime tippaan mennä virkkausten kanssa, kun halusin tehdä siskolle itse jotain syntymäpäivälahjoja. Viimisenä yönä sain maton valmiiksi, jonka muuten aloitin tasan tarkalleen vuosi sitten. Kude kuitenkin loppui ja työ jäi kaapin hyllylle odottaan jatkoa. Kudetta piti kuitenkin saada lisää, jotta maton saisi valmiiksi. Siinäkin meni melko hilkulle kun Lankamaailma oli lauantaina kolmeen auki ja olin kahdeksaa vaille putiikissa. Kerranki minulla oli vieläpä tuuria sillä seinäkoukussa roikkui ainut vyyhti kyseistä kudetta, joten nappasin sen kainaloon ja pingoin kotiin virkkaan.
Maton reunaaksi testailin erinlaisia reunuksia, mutta mikään ei oikein näyttänyt kivalta, joten keksin päästä ja hyvä tuli.

Toinen projektini oli sit virkatuista pikku mandaloista tehty pöytäliina. Villalangalla yhdistin palat ja prässäsin lopuksi.

Itse tehdyt kortit tottakai piti askarrella.

Mielestäni onnistuin lahjojen kanssa hyvin, ainakin itse olisin otettu jos minulle tuollaisia tehtäisi :)





Sisko oli tehnyt elämänsä ensimäisen kakun ja olihan se herkku!!!

sunnuntai 26. elokuuta 2018

Kirppisjutut

Eilen käväsin Paljekirppiksellä eikä tarvinut tyhjin käsin lähteä pois. Mukaan lähti mm. toppahaalari, vaasi, mulle paita ja Iivolle vaatteita.

Huippulöytöjä ja halvalla.



Kumpa itelläkin olisi joskus aikaa ja mielenkiintoa kuskata kampetta kirppikselle, huh alkaa jo hikkoiluttaan pelkkä ajatuskin.


Vilkas ja utelias

Poju se alkoi muutama päivä takaperin kävelemään brion kävelyvaunun kanssa. Ihan itekseen lähti muutamia askelia ottamaan, piti muutaman kerran silimistä pölyhiukkaset hierasta pois ja kattoa uudestaan et tapahtuuko tää nyt oikeesti. Eipä mennyt kuin kymmenisen minutia niin vauhti olikin jo melkosesta. Käytävät vejettiin suoriksi ja välillä törmättiin huonekaluihin.

Ketterästi kävelee tukia vasten ja kaikki mahollinen mihin vain yltää on saatava käsiin. Tärkeää on myös ojentaa asioita muille, jopa useamman kerran peräkkäin samat tavarat. 






 Iivo vietti nimipäivää 22.8




Toinen on jo iso poika ja ylihuomenna alkaa arki, saa nähä kuinka siinä käy ja miten jaksamme.

perjantai 10. elokuuta 2018

Vaihtamalla parani

Tovin aikaa oli mies käynyt tsekkailemassa erinlaisia autoja ja kerran sai minutkin huijattua mukaan. Mun mielipide oli, ettei autoa nyt tarvis vaihtaa. 

Loppupeleissä kun alkoi miettimään mitä autoon olisi tullut huoltohommia ja tuulilasin vaihtoa ja mitä kaikkea. Sanoin vaan miehelle että, isompi ehdottomasti et kaikki tavarat, vaunut, pinnasänky, koirat sun muut matkalaukut mahtuu kyytiin. 

Jos mä saisin päättää meille varmaan laitettas kunnon pakettiauto, jossa saa ylimääräiset penkit laittaa matalaksi, eikä olis tarvetta laskea joka senttiä kaikelle.

Sopiva auto löytyi Helsingin suunnalta ja siitä alettiin soitteleen ja tekeen kauppoja. Kätevää nykyään kun puhelimessa voi kaikki hoitaa. Sitten kun auto on kaupungissa voi käydä vielä koeajaan ja tietty nimet papereihin. 

Ei ihan heti uskois tästä uuesta et ois tilavampi, mutta kyllä se vain on. Uus on matalampi, leveämpi ja kontti iso. Just simppeli meille ja eipä tarvi heti olla vaihtamassa, kohta pari vuotta vanha vasta.




Saa nähä tohdinko ajaa tuolla. Vuosi sitten meillä oli Subaru kans, joka meni lunastukseen mut sillä kerkesin käydä ajaan. Kaksi Bemaria ollu ja kummallakkaa en ajanu, tai no tuolla joka meillä nyt viimeksi oli testasin kesällä mökkipihalla mut sitä ei lasketa.