Taas samat pohdinnat kuin toissapäivä, minne menisimme makkaranpaistoon ja vaunuilla tulisi päästä liikkumaan.
Ei kauaakaan kun mies ehdotti, että menisimme Rokualle. En oo koskaan käynyt siellä, joten miksei. Kamat reppuun ja auto liikkeelle. Matkalta otettiin Iivon serkkutyttö kyytiin ja matka jatkui.
Matka ei ollut pitkä, oikeestaan juuri sopiva ettei liian lähelläkään. Viimeinen tienpätkä oli meikäläisen nupille taas melkoista kestämistä. En yhtään pidä mutkaisista ja mäkisistä jopa jäisistä teistä, kuskille sai muutamaan kertaan sanoa "Ajetaan ihan vain kahtakymppiä, voijaanko mennä hiljempaa"
Mut joo matka meni hyvin ja Iivokin jaksoi matkustaa mukisematta.
Perillä aloimme silmäilemään missä päin kota tai vastaava paistopaikka mahtaisi olla. Tytölle paikka oli entuudestaan tuttu, sillä hänen isänsä työskentelee Rokua Health & Spa Hotelilla.
Suuntasimme ison kodan läheisyyteen ja päädyimme mahtavaan pulkkamäkeen. Hurjan mukavaa oli laskea pulkalla ja lopulta uskaltauduin jopa renkaisiin. Kaikki laskivat vuoron perään ja tovi siinä vierähtikin. Välillä käytiin sisällä ja takaisin mäkeen, taitaa olla mun uus talviharrastus löytynyt.
Mieheni veli saapui meidän seuraamme ja esitteli meille kotaa. Kertakaikkisen hieno, siellä vois muutaman tunnin viihtyä nuotiota katsoen.
Makkarat paistumaan ja kahvit kuppeihin. Iivokin ruokaili omien soseiden kanssa ja pian nukahti vaunuun. Koko reissun oli reippaana ja katseli ympärillä tapahtuvia asioita.
Syötyämme palasimme vielä hotellille, matkalla kuitenkin vielä muutamat mäenlaskut. Maha täynnä mäki tuntui hurjemmalta ja mahanpohjasta otti välillä oikein kunnolla.
Sisällä saimme vielä kierroksen hotellin palveluihin ja kyllä siihen tulokseen tulin, että tänne on päästävä uudestaan. Miksi en ole aikaisemmin käynyt täällä? Paikasta olen kyllä kuullut paljon ja pelkästään hyvää.
Hotellista löytyy myös lemmikkihuoneita, joten sekään ei olisi meille mikään este. Voisimme joskus tulla koko perhe vähän lomaileen.
Tämän voisi lisätä to do- listalle.- todellakin.
Tovin kierrellen meille tarjottiin vielä jäätelöannokset. Kyllä maistui ja pian olikin aika lähteä takaisin kotiin.
Kotimatkalla piti pysähtyä kolme kertaa pojan tuttia noukkimaan ja lopulta siirryin suosiolla takapenkille.
Pian Iivo nukahti ja minä selasin päivän kulkua puhelimen kuvagalleriasta.
Aivan mieletön päivä! Toivottavasti pian uudestaan.
Puuhaa löytyy muutakin kuin pulkalla laskemista: voi hiihtää, lumikenkäillä tai kalastaa. Rentoutumista voi kokeilla kylpylässä tai Span hellässä huomassa.
Odotan innolla tänne palaamista, oli sitten talvi tai kesä,
Me palaamme kyllä.
